Kilpa-ajaminen ja strategia

finishline

Tuskin on olemassa sellaista urheilulajia, jossa strategialla ei olisi minkäänlaista merkitystä pelissä menestymisen kannalta. Strategia auttaa niin pokeripelaajaa kuin maratonille osallistuvaa juoksivaa.

Myös moottoriurheilussa strategia on tärkeässä roolissa, eikä vähiten NASCAR:in ja Formula 1:n kaltaisissa moottoriurheilulajeissa, jossa nopein ajoneuvo ei automaattisesti takaa voittoa. Voittajan määrittelemiseen vaikuttavat niin valtavan monet muutkin tekijät, kuten esimerkiksi se, mitkä renkaat auton alle on valittu ja se, kuinka varikolla käyminen sujuu. Strategian laatiminen kattaa näissä kisoissa paitsi kisaa ennen suoritettavat päätökset ja valmistelut, myös kisan jo käynnistyttyä tehtävät pienet hienosäännöt ja viime hetken päätökset.

Varikkopysähdysten strategia

Kilpa-ajoissa strategia pyörii pitkälti Formula 1:n kohdalla varikkopysähdysten ympärillä. Järki sanoisi, että auto, joka ei pysähdy varikolla kertaakaan, porhaltaisi kaukana muiden, varikolla pysähtyneiden autojen edellä. Itse asiassa onkin todella niin, etteivät varikkopysähdykset ole edes välttämättömiä kilpailussa, mutta on äärimmäisen harvinaista, että auto jättäisi pysähtymättä varikolla ainakin yhden kerran kilvan aikana. Miksei niin sitten tapahdu ja miksei autolla voisi huristella koko kisaa alusta loppuun ilman yhtäkään pysähdystä varikolla? Syy on oikeastaan varsin yksinkertainen.

Pysähtymällä varikolle ja antamalla varikon asiantuntijoiden tehdä autoon pieniä parannuksia saa kuljettaja silloin jatkaa kilpailua entistä tehokkaammalla kulkupelillä. Tämä johtuu siitä, että auto, johon mahtuisi koko kilpailun keston ajaksi riittävä määrä polttoainetta olisi väkisinkin raskastekoinen ja tehoton. Tästä johtuen lajissa ajetaankin virtaviivaisilla ja kevyillä autoilla vauhdin maksimoimiseksi, jolloin bensatankkiin mahtuu huomattavasti vähemmän polttoainetta kerralla. Tämän vuoksi varikolla täytyy käydä valitusta taktiikasta riippuen kerran tai kaksi kertaa, jolloin tankkia täytetään ja samalla useimmiten vaihdetaan myös renkaat paremman pidon aikaansaamiseksi.

Varikolla pysähtyminen on todella suuri riski, sillä auton hidastuminen pysähtymiseen asti, tankin uudelleentäyttö, renkaiden vaihto ja vauhdin takaisin entiseen nopeuteen nostaminen saattaa viedä kaiken mennessä nappiin noin 30 sekunnin verran. Puoli minuuttia kuulostaa vähältä, mutta Formula 1 –kisoissa se on pitkä aika.

F1 Pysähdystaktiikka

Tästäkin huolimatta moni talli päätyy jopa kahden pysähdyksen taktiikkaan tai monella radalla jopa kolmen pysähdyksen taktiikkaan, sillä huollettu ja täytetty auto korvaa menetetyn ajan nopeudellaan. On myös huomattava, että Formula 1:n Grand Prix –kisoissa radat ovat pitkiä ja kisassa ajetaan vähintään 300 kilometrin verran. Suuntaa-antavana sääntönä voidaan pitää sitä, että vain puolilleen täytetty bensatankki merkitsee paria tai kolmea sekuntia nopeampia kierrosaikoja.

Tallin on tehtävä tarkkoja laskelmia paitsi auton painon suhteen, myös itse polttoaineen painon suhteen, sillä aineiden tiheyksissä on vaihtelua. Keskimäärin täysi tankillinen koostumukseltaan tiheintä mahdollista bensaa painaa noin 120 kilogrammaa.

Varikolla pysähdyttäessä, kuten edellä jo mainittiin, vaihdetaan autoon yleensä uudet renkaat. Oikealla rengasvalinnalla todella on merkitystä, jonka vuoksi jo harjoituskierroksilla tallit tutkivat tarkkaan, kuinka käytössä olevat renkaat kuluvat ja kuinka kauan kukin rengastyyppi kestää radalla. Eri radoilla on eri maine koskien sitä, kuinka renkaat käyttäytyvät niillä ajettaessa.

Michiganin ajorata on leveä

Esimerkiksi Michiganin ajorata tunnetaan leveänä ratana, jossa renkaiden kuluminen on varsin vähäistä. Näiden tiedettyjen tosiasioiden pohjalta ja aikaisempia kisoja analysoimalla voidaan tehdä varsin valistuneita ratkaisuja, sillä lienee sanomattakin selvää, että esimerkiksi polttoaineen kulutuksella on tämänkaltaisella radalla suurempi merkitys, eikä esimerkiksi renkaita ole välttämätöntä vaihtaa kisan aikana, tai järkevin ratkaisu on vaihtaa vaikkapa ainoastaan kaksi rengasta kaikkien sijaan. Renkaidenvalmistajatkin tutkivat jatkuvasti, kuinka renkaiden suorituskykyä ja kestävyyttä pystyttäisiin parantamaan entisestään.

Auton renkaassa tärkeitä ja ratkaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi kumin pehmeys sekä kemikaalit, joilla rengas on käsitelty. Myös kuljettajan ajotaidoilla on vaikutusta siihen, kuinka kauan renkaat säilyvät autossa kisakuntoisina. Vuonna 2007 Formula 1:ssä muutettiin sääntöjä siten, että kaikkien tallien edellytetään käyttävän saman rengasvalmistajan eli Bridgestonen renkaita. Kun kaikissa autoissa oli pakko olla samanlaisen koostumuksen sisältävä rengas käytössä, rajoitti se osaltaan tilaa tehdä vapaasti strategisia päätöksiä renkaiden suhteen.

Muita seikkoja, jotka tallin on otettava huomioon ajostrategiaa laatiessaan, ovat muun muassa jarrujen kuluminen, sillä tietyillä radoilla jarrut joutuvat kovemmalle koetukselle. Usein kevyempi bensatankki pienentää ongelmaa, mutta tuo kuitenkin muita haasteita ja edellyttää useampia varikkopysähdyksiä. Toinen asia, johon voi oikeilla strategisilla päätöksillä vaikuttaa, on toisten autojen ohittaminen. Toisinaan radat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet ohituksiin, kun taas joillain radoilla tilaa on siihen huomattavasti vähemmän.

F1 Ohitukset

Ohitukset tuovat aina mukanaan pienen riskin, sillä mikäli ne eivät suju suunnitellun mukaisesti, voi kuljettaja pahimmassa tapauksessa joutua keskeyttämään tai jopa altistaa itsensä sekä vastapuolen vaaratilanteeseen. Vaikka kisassa saattaa hyvinkin tapahtua odottamattomia asioita, voi todennäköisyyksiä ohitusmahdollisuuksiin hyvinkin pohtia jo ennen kuin auto on lähtöviivalta edes startannut vauhtiin. Lisäksi erilaiset poikkeustilanteet kuten kolari tai radalle läikkynyt öljy tuovat turva-auton rajalle, jolloin tilanne saattaa odottamatta kääntyä päälaelleen.

Myös tällaiseen on hyvä varautua jo etukäteen ja miettiä, minkä taktiikan kuljettaja voi ottaa turva-auton poistuttua radalta ja kisan käynnistyessä uudelleen. Esimerkiksi Japanissa Suzukan kisassa on viimeisten kahdenkymmenenviiden aikana käynyt ainoastaan kolmesti niin, että kaikki autot ovat saapuneet maaliin.

Rata tunnetaan erittäin haasteellisena, eikä siellä pidetyissä kisoissa useinkaan ole turva-autokaan jäänyt näkemättä. Kun tämä on tiedossa ja tietää turva-auton todennäköisesti saapuvan jossain vaiheessa kisaa radalle hidastamaan vauhtia, voi talli jo senkin perusteella varautua tuleviin tilanteisiin.

Sääolosuhteet vaikuttaa strategiaa

Kolmas esimerkki strategiseen päätöksentekoon vaikuttavasta asiasta ovat kisapäivälle osuneet sääolosuhteet, joiden pohjalta voi tehdä hienosäätöjä ajotyyliin mahdollisuuksien mukaan. Otetaan esimerkiksi eräs 90-luvulta tuttu tilanne, jossa kisan käynnistymisen hetkellä Barcelonassa sattui taivas repeämään ja alkoi rankkasade. Michael Schumacher päätyi sään vuoksi ajamaan koko kisan märkiin olosuhteisiin suunnitelluilla renkailla, joilla kaatosateessa ajaminen toisi kutakin kierrosta kohden jopa viidestä kuuteen sekuntia voittoa.

Kuivalla radalla märän sään renkaat hidastivat menoa parista kolmeen sekuntia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Yksinkertaiset laskutoimitukset kuitenkin kertovat, että vaikka rata olisikin kuiva jo kymmenen kierroksen jälkeen, olisi jollain muulla kuin märän sään renkailla ajaminen jättänyt miehen ajosuorituksen lähes minuutin hitaammaksi.

Kisassa kävi lopulta niin, ettei sade missään vaiheessa hellittänyt, jolloin hänen ja tallin tekemä strateginen päätös vaikutti selkeästi kisan lopputulokseen, vaikka toki miehen ajotaidoillakin oli oma osuutensa kisan lopputulokseen. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä on mainittava tietysti asia, joka vaikuttaa kisamenestykseen riippumatta siitä, millaisia strategisia päätöksiä ajamiseen on tehty, ja se on tietysti onni.